Trailia ja leppoisa sunnuntai-maasto- Nooot... =)

Eilen mentiin Hannan kanssa kahdestaan tallile ja mun verkatessa Miinaa, Hanna rakensi trail-radan. Miina oli vähän höpsöllä tuulella, kentän reunoilla möröt kurkisteli ja häiritsi toisen keskittymistä. Mutta kun alkuun päästiin tehtävissä, niin kyllä se siitä. Meillä oli siis ohjelmassa naruportti, joka on Miinalle super helppo, kun ollaan kaikenlaisia portteja availtu siitä lähtien kun aloitin miinalla ratsastuksen. Sitten oli tötsistä tehty neliö (puomit loppui kesken) jonka sisällä hevosen tulee mahtua kääntymään 360 astetta. Pujottelu tötsät, laukkapuomi ja L-muotoinen "kuja" johon mennään ensin etuperin, pysähdytään ja sitten peruutetaan. Se oli ainoa joka tuotti meille hieman vaikeuksia...puomit senkun kolisi ja en käsittänyt missä oli vika... tein muualla kentällä peruutus-käännöksiä ja ne meni loistavasti. Palattiin taas puomien väliin ja sama törttöily jatkui....=) no sitten hiffasin että vika oli minussa, en oikein hahmottanut missä kohtaa piti alkaa kääntämään, sen kun tajusin, saatiin suoritus johon oli hyvä lopettaa. Vasen laukka oli jotenkin vaikea nostaa, mutta kun se nousi oikein, se oli tosi hyvää laukkaa, tempo oli mahtava ja pysty oikeasti ratsastamaan laukassa ja tekemään ympyröitäkin, se kun on ollut välissä haastavaa. Laukkapuomi meni aluksi pienellä hypyllä, mutta alkoi sitten menemään niinkuin siinä ei puomia olisikaan. Aiemmin olen mennyt puomeja tai pieniä esteitä enkkusatulalla ja Miina on aikalailla liioitellut hyppyjä...ja maastossa olen länkkärisatulalla mennyt jonkun puunrungon yli, aikomuksena astua sen yli, mutta Miina on hypännyt ja niin on taas Päivi nupissa... :D siksi hieman varauduin puomia ylittäessä... :)

Hannan ratsastaessa kävin kysymässä tallinomistajalta löytyisikö jotain kivaa meidän trail-radalle, sain vähän kaivella pihalla ja löysin vanhan pressun, joka ei Miinalle ole mikään järkytys, vanha tuttu juttu ja nytkin alkoi vain kaivelemaan pressua... =) sitten tein löydön, kaksi erittäin tukevaa rakennelmaa, joista sai hyvän "sillan", eli Miinan on tarkoitus kävellä sen päällä pituussuunnassa. Sen raahaminen kentän lähelle tuotti ongelmia, koska se painoi aika paljon ja Hannan selkä ei kestänyt...näppäränä tyttönä keksin hyvän keinon... alamäki oli hiukan haastava!! :D

Putsattiin vielä kaikki mahdolliset Miinan kamat ja tallilla vierähtikin se viisi tuntia. Ja kivaa oli... :)

No tänään sitten ajattelin että ollaan menty niin paljon kentällä, että kaivataan vähän maastoilua ja metsässä leppoisaa samoilua...Ajattelin että yritän löytää metsän kautta raviradalle, kerran talvella menin sitä reittiä, joka oli aika kamala... ajattelin että nyt kun ei ole lunta, se on varmaan tosi kiva. No eipä ollut ei.... kuulemma sieltä pääsee ihan mukavia reittejä pitkin, mutta minä en valinnut sitä!! Jouduttiin hirveälle suo reitille ja niin kamalaa maastoa että jalkauduin, mitä en ihan helpolla kuitenkaan tee... Pelkäsin koko ajan että pudotaan johonkin suonsilmäkkeeseen, mutta tiesin että lyhyempi matka on edessä päin kun takana...onneksi Miina ei helpolla tule päälle, jouduimme menemään kapeita reittejä pitkin peräkkäin...Miina malttoi pysyä takana, vaikka välillä panikoi jalan uppoamista! Vihdoin pääsin taas sellaiseen maastoon missä uskalsin kiivetä kyytiin ja kohta jo tiekin tuli näkyviin. Jee! Iloni oli lyhyt kun huomasin että meidän ja tien välissä oli oja, eikä mikään pieni... päätin että selässä en ole jos Miina ton hyppää ja takaisin en todellakaan käänny... Ja onneksi en ollut selässä, loikka oli niin järjetön että tuskin olisin kyydissä pysynyt, tai ainakin nuppi olisi ollut ties missä... :D
No vihdoin päästiin tielle ja aloin suunnistamaan kohti ravirataa...sinnehän meillä on lupa mennä sunnuntaisin samoin sen takana oleville teille... kävin ne tien pätkät ensin, aika luksusta kun saa painella teitä, jotka on nimenomaan siihen tarkoitukseen tehty..eli on ravureiden treenimaastot! Aivan sairaan mahtavaa...
Siellä saatiin pahimmat metsässä koheltaessa syntyneet paineet pois ja mentiin radalle. Ei muuta kun baana auki ja eka kierros mentiin ravia, annoin Miinan mennä niin kovaa kun vaan meni. Ja menihän se... :) laukata ei yritänytkään kuin pari kertaa kun radan reunasta kurkkasi mörkö! Ja toinen kierros mentiin sitten laukassa, muutaman kerran joutu himmailemaan, kun alko jo menemään turhan kovaksi vauhti, mutta muuten annoin mennä... =) olipa mahtavaa!!!
Kotimatkalla sitten länkkäri-arabi taisi olla eksoottinen näky, kun yhden talon pihaan (jossa oli myös hevosia) tuli koko perhe meitä katsomaan... =)
Mutta alun kauheutta lukuunottamatta oli älyttömän mahtava ratsastus! Onnistuin saamaan puhelimen Sports tracker-sovelluksen käyttöön (vihdoin) ja se on erittäin kätevä matkaratsastus treeniin! Tämä olikin ensimmäinen matkaratsastus treenimme tälle kesälle...tästä on hyvä lähteä... Eli matkalle tuli pituutta 11,5 km, aikaa kului 1 h 35 min. keskinopeus 8,16 km/h. Hevosen syke oli 15 minuuttia ratsastuksen jälkeen 41, eli harjoitus oli helppo... =)
meillä meni metsässä niin paljon aikaa, että olen tyytyväinen tuohon 8,16 km/h..kun 10 km/h on minimi nopeus.
Sitten vaan täytyy alkaa suunnittelemaan 15 km ja 30 km lenkkejä, joita tuolla kyllä löytyy!
Hyvä päivä, vaikkei leppoisa sunnuntai-maasto onnistunutkaan.