Sivut

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Muutoksia suunnitelmiin

Tulikin hieman harmillisia muutoksia suunnitelmiin... =(
Ensinnäkin Miinalla ollaan nyt kävelty pari viikkoa, aikaisemman jumituksen jälkeen. Ollaan menty käyntilenkkejä ja kentällä jumppaa käynnissä, lauantaina pystyi jo alkaa ravailemaan kevyesti. Matkaratsastuskisat olisi kahden viikon päästä, eikä ole päässyt kunnolla ratsastamaan, niin jo sen takia varmaan jättäisin ne väliin.

Mutta ongelmana onkin Miinan rokotukset... samoilla rokotuksilla ollaan reissattu näyttelyt ja tänä vuonna ne muutamat kisat, joten tottakai olen olettanut että rokotukset on kunnossa.
No nyt sitten sahyn näyttelyyn, joka on kansainvälinen näyttely, vaaditaan, että hevonen on rokotettu 6 kk sisällä. No Miinalla menisi 18 päivää rokotus yli, joten se tarvitsisi rokottaa. Aloin sitten katsomaan tarkemmin muitakin rokotuksia, ettei sitten tule ikäviä yllätyksiä näyttely/kisapaikalla....
Tiesin toki että siellä oli muutaman päivän heittoja esim. vuonna 2006, mutta tosiaan kun rokotukset on mennyt aina joka paikassa läpi, niin ajattelin että siinä on joku juttu, esim. sääntömuutos jonkun tietyn vuoden jälkeen. Itseasiassa en juuri miettinyt koko rokotuksia kun oletin niiden olevan kunnossa.
Ja siis Miinallahan on rokotesuoja olemassa, koska eihän OIKEESTI muutamien päivien heitot siihen vaikuta, mutta tietysti paperilla ne täytyy olla päivälleen oikein.

Eli meidän näyttely kariutui sitten siihen!! Vähän harmittaa kun sitä olen niin odottanut... =( samoin Sipoon matkaratsastuskilpailut... niitäkin odotin vuoden...kun kerrankin on lähellä. Ja niihinkin unohdin toivoa vapaata töistä, mutta sain se järjestettyä vapaaksi, no sekin turhaan!
Ajattelin sitten että aloitan nyt tällä viikolla rokotusohjelman uudelleen, niin pääsisin edes Liesjärvelle kisoihin.
Mutta sitten päätin että jätän nekin väliin ja rokotutan vasta lokakuussa, jolloin 6kk:n tehoste annetaan huhtikuussa, jolloin ensi kesän ajan on 6 kk:n sisällä rokotettu, eikä tarvi rokottaa kun kerran vuodessa. Jos nyt aloittaisin sen, niin aina tarvisi rokottaa 2 kertaa vuodessa.


Luultavasti kuitenkin pääsen tämän vuoden puolella hankkimaan tuloksen 30 km matkalta.
Huono juttu on se, että ehdin maksamaan näyttelyn ja karsinapaikan ja menetän ne rahat omaa tyhmyyttäni...
no, mutta kyllä me vielä ehditään kisaamaan ja käymään näytillä... :) Miina on vaan nyt niin hyvässä kunnossa, että olisi ollut ilo viedä näytille!

Olen löytänyt Miinan kanssa aivan mahtavia ratsastuslenkkejä... Olen vaan niin onnellinen että löysin tuon Mattaksen tallin. Siellä on niin kivaa... =)

Niin joo, huono asia on myös se, että Anssi, joka kengittää Miinaa ei enää tule tonne tallille asti! Harmittaa tosi paljon, kun Anssi oli toinen ihminen, joka on kengittänyt Miinan ongelmitta. Voisin viedä Miinan taas Mäntsälään kengitettäväksi ja käydä samalla Marin tunnilla, mutta kun ei ole omaa koppia, se menee vähän hankalaksi ja kalliiksi... Ajattelin että mun on vaan pakko löytää uusi kengittäjä. Se kun ei ole ihan helppoa, monet ei edes tule kun kuulee että kyseessä on arabi.. Elimäellä kengittäjät ei enää edes vastannut puhelimeen kun soitin... :D Eli tuli pieni stressi ja aiheesta!!
No onneksi heti löytyi kengittäjä joka käy kengittämässä Miinan laidunkaveri Majsaa, ja onkin tulossa jo ylihuomenna, niin sitten selviää että miten käy. Miinahan on suht hyvä kengittää jos synkkaa kengittäjän kanssa, mut jos ei, niin on aivan sika... ihan tyypillistä arabeille...

Onneksi "lomanjälkeinenmasennus" helpotti ja taas ihan positiivisella mielellä painaa töitä... =)

Tämmöistä tänään, toivottavsti seuraavaksi olisi vähän positiivisempia aiheita... =)

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Viimeiset lomatunnelmat...--ja vähän uusia!! =)

Se on nyt sitten loma loppu, 3 päivää töitä takana. Kesälomalla tulikin oltua niin kiireinen, ettei ehtiny kirjoitella... =)
Olen ihan super onnellinen muutosta Mattakseen, ollaan tehty Miinan kanssa mahtavia maastolenkkejä. Kerrankin tehtiin lenkki, jossa laukattiin lähes koko matka ja vähän käyntipätkiä väliin ja matkaakin tuli 10 km. Se oli hauskaa!!
Yhtenä iltana ratsastin metsäpolkua ja katselin merta, se oli taas yksi hevosen omistajan huippu hetkiä!
Miina on nyt laitumella ja tuntuu olevan mukava tamma-lauma koossa. Miina on saanut kamun suokkitamma Millikasta.



Tallilla on ihana Vili-poni, jota saadaan Emman kanssa lainata.

Vili on aivan mahtavalla luonteella varustettu herrasmies, ikää on 15-vuotta ja on ollut raviponina. Vili on kärsivällinen ja Emma saa harjata, harjoitella selkään nousua rauhassa. Emma saa jopa Vilin lähtemään liikkeelle ja pysähtymään!



Vilillä voidaan myös ajaa, Emma ei ole vielä ehtinyt kyytiin, mutta minä kävin kärrylenkin Vilillä ja Hanna ratsasti Miinalla. Oli aivan mahtavaa pitkästä aikaa päästä ajamaan ja Vili on siinäkin ihan loistava!

Tässä meidän iltaisen lenkin tunnelmia... =)


Matkaratsastuskisoihin ollaan alettu valmistautumaan..yhtenä päivänä tehtiin 22 km lenkki, eipä tuntunut meillä missään, joten 30 kilsaa sitten kisoissa. Nehän on 11.8 Sipoon Paippisissa. Matka on tarkalleen ottaen 32 km. Olen niitä kisoja odottanut melkein vuoden ja UNOHDIN TOIVOA SEN PÄIVÄN VAPAAKSI!!! Tollo!
No, onneksi sain sen järjesteltyä vapaaksi, olis vähän harmittanut...
Tarkoitus olisi myös mennä Liesjärvelle 2.9. matkakisoihin, uudestaan 30 km.



4.8 oli suunnitelmissa lähteä Pyhtäälle western-kisoihin, mutta mun budjetti on aika heikoilla, eikä me olla menty westerniä juuri ollenkaan kun mulla on vaan maastoilukuume, niin päätin jättää ne nyt väliin.
Sitten 18.8 onkin Sahyn näyttely, jossa ollaan ehdottomasti mukana!
Siinä meidän kesän seikkailut sitten olikin.



Mutta tällä viikolla Janetella oli tarkoitus olla este-tunti Miinan kanssa, mutta se jäi alkuverkkaan, koska Miina jumitti jostain, ilmeisesti selästä. Kävin illalla katsomassa ja kokeilemassa, niin se tuntui tosi jäykältä, käynnissä ei niinkään, mutta ravissa huomasi tosi selvästi. No tämä viikko on sitten hoidettu arnikalla ja kävelylenkeillä. Toivon vaan että menee ohi, jos ei tämän viikon lopussa ole kunnossa, sitten täytyy pyytää joku asiantuntija paikalle... :/
Mitään ei ole tapahtunut meidän paikalla ollessa, niin epäilen että kun on sateista ja liukasta, Miina on voinut kaatua laitsalla. Toivotaan niin. En vielä uskaltanut ilmottautua kisoihin...

Ja vielä vähän huonoja uutisia, mutta myös hyviä... :)
Janeten kannalta hyvä juttu, mikä on mun kannalta huono, on se että Janette pääsi kouluun ja muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, joten lopettaa Miinan vuokraamisen ensi kuun jälkeen.
Mutta hyvä uutinen on se, että löysin heti uuden sopivan oloisen vuokraajan Heidin. =)Toivotaan että Heidillä ja Miinalla synkkaa! Ainakin vaikuttaa sopivalta meidän pikku "tiimiin" :D

Tällä hetkellä taitaa vaivata pieni "loman jälkeinen masennus" ja lääke siihen on uuden loman suunnittelu!!
Suunnitelmissa lähteä maaliskuussa kolmeksi viikoksi thaimaaseen, semmoiselle "yli kolmekymppisten reppumatkalle" eli vähän enempi suunnittelua, mutta kuitenkin omatoimisesti. No mutta, tästä kuulette vielä, varmasti!! :D


sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Miinan kanssa reissussa

Tässä tuleekin viikon kooste meidän reissusta, yritän pitää suht lyhyenä, vaikka kerrottavaa olisikin hurjan paljon...
Maanataina lähdettiin Hannan ja Miinan kanssa kohti Mäntsälää, Marille, jossa meillä oli maananataina ja tiistaina tunti, Miina siis yöpyi siellä. Alunperin oli tarkoitus että mennän jotenkin puoliksi, että tunti Miinalla ja tunti Marin hevosella Hiivatilla. Mutta koska Hiivatti toimii täysin eri tavalla kun Miina, koska on opetettu western-hevonen, niin en nähnyt tässä kohtaa järkeä käyttää tuntia siihen, että opettelen ratsastamaan Hiivattia niinkuin kuuluu. Olisihan se ihan kivaa, mutta kun jossain kohtaa tulee rahatilanne vastaan, niin päätin jättää sen välistä. Eli mentiin molempina päivinä niin, että minä Miinalla ja Hanna Hiivatilla. Aluksi tehtiin vähän istuntaharjoituksia, ratsastettiin pallot istuinluiden alla ja niiden oli tarkoitus pysyä siellä. Käynnissä, ravissa ja käännökset molemmissa sujui hyvin,pallot pysyi paikallaan, laukassa hieman valuin pallojen kanssa takakaarelle, mutta pallot pysyi ainakin mukana! =)
Mentiin trailia, tiistaina keskityttiin horsemanshipiin, oli tosi kivat tunnit ja tuntui että päästiin Miinan kanssa taas vähän eteenpäin.

Maanantaina Miinaa lastattiin taas niin, että Hanna on liinan kanssa sivussa. Miina taas hyppi pystyyn ja ei suostunut tulemaan kyytiin. Totesin että neiti ei enää pelkää koppiin menoa, ei vaan huvita. Otin hieman tiukemman asenteen ja nappasin pari kertaa narulla pyllylle ja Miina käveli koppiin. Tiistaina sitten otin avuksi raipan, jolla pikkuisen naputtelin pyllylle kun käveltiin koppiin. Ja ei ongelmaa. Aiemmin Miina ei olisi kestänyt tuuollaista, mutta nyt kun on matkustanut enempi, on tottunut ja sitä voi vähän komentaakin.

Tiistaina oltiin sitten illalla mummolassa Iitissä ja Miina pääsi pienelle laitumelle maaseudun rauhaan... :)



Tiistai-iltana koirat innostui jahtaamaan Miinaa, Lukalla ja Miinalla on semmoinen yhteinen jahtaus "leikki" , eihän Miina koiria pelkää, se juoksee niitä karkuun silloin kun sitä itseään huvittaa. Ja nyt huvitti... Luka siis osaa pysytellä kaukana ja väistää tarpeen tullen ja Miina tietää Lukan väistävän. No, Bibihän tätä leikkiä ei osannut, räksytti Miinan takajaloissa ihan tosissaan, kunnes Miina potkasi ja Bibi sai hurjan ilmalennon! Näytti siltä että sen niskat meni nurin, kun se retkahti maahan... säikähdin ihan hirveästi ja ajattelin että se siitä lomailusta, mutta Bibi nousi, hetken ontui ja paineli taas samaa vauhtia kun aiemmin, hevos jahtiin ei tosin pariin päivään lähtenyt... =) ei siitä onneksi tainnut tulla mitään sisäisiäkään vaurioita!

Käytiin useaan kertaan naapurin Hannan kanssa maastossa, joko Hannan Pekalla tai Lewiksellä. Etenkin Pekka ja Miina oli hyvä pari.

Viiden päivän aikana ehdittiin nauttimaan Kymenlaakson maalaismaisemista oikein kunnolla, oli peltoteitä jossa pystyin päästämään Miinan niin kovaan laukkaan kun se itse halusi, metsäpolkuja ja metsäteitä ja muutenkin rauhallisia hiekkateitä. Käytiin kerran yleensä rauhallisella asfalttitiellä, mutta menin sinne just neljän jälkeen, joten liikennettä oli aika reilusti, kohdattiin monien reipasta vauhtia ajavien autojen lisäksi kaksi traktoria peräkärreissään puukuorma, mopo, kuorma-auto ja kaikista näistä pelottavin; punapukuinen pyöräilijä... :D mutta siis kaikki selvitettiin ongelmitta. Tietty sen tiesinkin, koska en sillä muuten menisikään tielle jossa on 80 km/h rajoitus...
Käytiin myös mun enon luona katsomassa vasikoita ja ne kyllä oli pelottavia!!

Emmakin pääsi melkein joka päivä ratsastamaan Miinalla..




Miina on niin ihana, kun se ottaa asiat niin lunkisti, pistin sen sinne pellolle aitaukseen jossa ei ollut sähköäkään ja siellä se yksikseen hengaili.. se kyllä näki naapurin heppoja koko ajan. Laittelin sen aina kuntoon kopin kyljessä ja uudet maastot ei miinaa hetkauta ja se menee mihin vaan. Siksi Miinan kanssa pystyy tekemäänkin tommoisia reissuja.

Perjantaina kävi mun kaveri Susa tyttönsä Marian kanssa ja Maria pääsi ratsastamaan myös Miinalla.



Susa keräsi hienon kukkapuskan ja erehtyi sitten menemään Miinan lähelle, satuin juuri kameran kanssa kerrankin oikeaan aikaan!! :D


Kävin vaihtamassa kengät mökissä, Miina odotteli ulkona... :)

Ja tässä ihan loisto-otos Miinasta ja Emmasta, kuvan otti joko Maria tai Susa.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, meidän lomailu mummolassa meni liiankin nopeasti, oli niin ihanaa kun sai pitää Miinan lähellä ja ratsastella monta päivää. Tehtiin yksi 16 km lenkki ja yksi 12 km lenkki, muut oli sitten vähän lyhyempiä. Otin uusia nopeusennätyksiä, yksi oli 37,5 km/h ja tähän astinen ennätys 42km/h... :) ihan jees.. :D
Lauantaina kävin vielä tunnin lenkin ennen Miinan autoon lastaamista. Se menikin näppärästi yksin, samoin purku perillä Henttisellä.
Mentiin siis vielä reissun päätteeksi Henttisen Katin tunnille. Siellähän Miina olikin ihan pöhkö!! Niin mahdottomana en ole sitä nähnyt vuosiin!! Ja se tunti menikin sitten vähän siihen Miinan rauhoitteluun... Miina kun on ollut yhden kesän siellä, niin paikat oli tutut ja kauempana laitumella heiluvat hepat kiinnosti vähän liikaa.. mutta semmoista tämä arabin omistajan elämä on, ensin maailman lunkein lasten ratsu, sitten pihisevä ja puhiseva idootti... :)

Sitten illalla päästiin vihdoin perille Mattakseen, johon Miina jäi laitumelle ja muutenkin asustelemaan. En malta odottaa että pääsen koluamaan niitä maastoja..
Nappasin Hannalta tämmöisen laidunkuvan

Ja loppuun vielä Miina ja mummo.. =)